Minä olen tämän talouden virallinen tyynykissa. Mukana jo ennen nähtyä, mutta myös jotain uutta materiaalia.
Nythän siinä korissa on tämä kuvassa näkyvä höyhentyyny, jolla meidän emäntä on nukkunut silloin, kun se on ollut vielä ihmispentu. Takana oravan vieressä näkyy vielä toinenkin emännän tyyny, jonka kuvion on tehnyt meitäkin hoitanut emännän täti.
Tässä kuvassa puolestaan vilahtaa emännän joululahja jonkun vuoden takaa, lattiatyyny. Tosin oli se emännän isä tainnut ajatella minuakin sitä ostaessaan. Itse en halua muistella tuota viime talvea, kun piti tuota tötteröäkin pitää.
Tästä tilanteesta meillä on jo ollut esillä toinen kuva. Mutta kuvahan puhuu puolestaan.
Tämä kuva puolestaan on ollut jo esillä, mutta se on liian sopiva tähän haasteeseen jäädäkseen näyttämättä uusiksi. Tyynyjä mulle, kiitos!
6 kommenttia:
Hah! Ai että on hyviä kuvia ja hauskat kommentit! Virallinen tyynykissa!
Tulee hyvälle tuulelle näitä katsoessa.
Haha! Tuo ensimmäinen kuva on aivan valtakaikkisen MAINIO! :D Mikä ihme näillä kissoilla onkin, että kaikenmaailman pienet läntit kelpaavat mitä parhaiten pediksi ja sitten ne vieläpä näyttävät niin huvittavilta niissä löhöillessään! :D
Juu, mut huomatkaa mun ilme tuossa ekassa kuvassa. Oikeasti menin siihen pikkutyynylle mököttämään, kun emäntä lähti taas liikkeelle, enkä saanut olla sen sylissä...
-Lenni
Naurattipa tuo eka kuva :) "kyllä miä tähän mahdun ihan hyvin" Vai olisiko mieluummin "tähän on kissa hylätty yksinään surkean piänelle tyynylle"
Voi toista, Lenni taitaa tosiaan tykätä tyynyistä! :D
varjoyrtti: Mahtuu siihen tyynylle, saa kaikki jalatkin siihen. Tyynyissä on ihmisiin verrattuna se hyvä puoli, ettei ne yleensä lähde liikkeelle itsekseen...
ArualMaria:Tykkään, tykkään tyynyistä!
-Lenni
Lähetä kommentti