maanantai 30. marraskuuta 2009

Antibioottikuuri jatkuu

Arvatkaa mitä! Taas mut pakotettiin lääkäriin, kun ne mun hyvät tabletit loppui. Ei se emäntä tällä kertaa ihan turhaan vauhkonnut, vaan vielähän siinä varpaassa oli sitä tulehdusta. "Granulooman näköinen", sanoi eläinlääkäritäti. Mutta eiköhän se nyt vielä viikon antibiooteilla hellitä, kun oli kuitenkin paranemaan päin reunoilta lääkärinkin mielestä.

Ei kuulemma tarvinnutkaan vielä alkaa tutkia tarkemmin, kun oon vasta kaks viikkoa syöny niitä antibiootteja. Lääkäritäti ensin ajatteli, et olisin syönyt jo kauemmin, mut sitten tajus, että kun oon niin iso, että pitää syödä 1,5 tablettia kaks kertaa päivässä, niin eihän se yks paketti kestäkään kuin viikon.
Kortisonia tuli niskaan taas ja nyt kuulemma kokeillaan ilman sitä tököttiä, jos mua ei sitten niin paljon nuolettais. Hyvä niin!

Automatkalla huutelin jo paljon vähemmän kuin viimeks... en mä oikein enää jaksanut, kun kiukutti niin paljon. Emäntäkin ihan väkisellä vielä otti mut sängyn alta ja tunki sinne kuljetuskoppaan. Minä kun arvasin jo, mistä on kysymys, enkä ihan suosiolla houkuttelemallakaan tullut pois sängyn alta!

Ainiin, en oo muistanu sanoa, että se akne multa on parantunut ruokakuppien vaihdolla. Ja pissapoliisiemäntä on ollut suht tyytyväinen Tommin vessassa käynneistä!

torstai 26. marraskuuta 2009

Lisää uutuuksia

Tämmönen meille ilmestyi joitakin päiviä sitten makuuhuoneeseen kirjoituspöydän alle.
Tää kyllä on nimittäin aika kätevä, jos nimittäin sattuu just jano tulemaan makuuhuoneessa.
Sitä paitsi emäntäkin on vähän vähentänyt sitä pissaamisesta vouhottamista. Kai se on ollut tyytyväinen, kun on hiekkiksistä löytynyt paljon pissoja ja minäkin oon siellä ihan todistettavasti käynyt. Kissanpissa on joskus iloinen asia, sanoo emäntä!

Lennin varvasta puolestaan se tarkkailee yhä ja kiusaa sitä tuolla tötterölläkin. Mut ei se Lenni oo niin pahasti kiljunut enää kuin ennemmin. Mua vaan vähän ihmetyttää tuo tötsä ja tekis mieli mennä läpsimään sitä...

maanantai 23. marraskuuta 2009

Kissakuvahaaste 124: Oma tila

Lenni: Mun oma tila on yöllä aina emännän vieressä, tuossa tyynyn vieressä. Emännän pitää kans nukkua oikeassa asennossa ja jättää mulle sopivasti tilaa, että voin siihen tulla. Jos ei asento tai rapsutusvalmius ole ihan oikea, niin siitä pitää muistuttaa kaapsuttelemalla makuuhuoneen tai eteisen ovea tai vaikka sängyn vieressä olevaa kirjoituspöytää!
Tommi: Mun omasta tilasta sängyssä emännällä ei oikein oo kuvaa. Sen on vähän hankala valokuvata mahaltaan maaten, kun minä makaan jalkojen välissä. Heheh. Yks yö jumitettiin emäntä oikein yksissä tuumin, kun Lenni sitten vielä nukkui toisen jalan toisella puolen.

Mutta emäntäpä on laittanut mulle oman tilan tuonne pyyhekaappiin, kuten oon jo aiemminkin esitelly. Lenni ei edes osaa tulla sinne. Kun kerran tykkäsin sinne mennä nukkumaan, niin emäntä raivasi pyyhkeiltä tilaa ja laittoi sinne muun pehmusteen. Etenkin aamulla sinne on kiva mennä nukkumaan ja siirtyä sieltä sitten päivän mittaan vaikka saunaan.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Tötterö

Nythän se vasta myrkyn lykkäskin, kun emäntä pisti mulle eilen illalla tuon kaulurin. Hieman alkaa kai jo kortisonin teho heiketä, kun varvasta kutitti ja sitä nuoleskelin. Ensin koitin peruuttaa ja saada sen tötterön silleen pois päästä. Ei auttanut. Eikä sen kanssa osaa edes kävellä, kun koko ajan törmäilee tuolinjalkaan ja seinään ja kaikkeen. Höh!
Yöksi sain sen sentään pois, kun emäntä ei kestänyt kuunnella sitä mun törmäilyä... Varpaanvälit näyttää kuulemma jo suht kauniin vaaleanpunaiselta, mutta siinä varpaan päällä on se paikka, mitä kovasti nuolen. No, onhan noita tablettejakin vielä viikoksi jäljellä, sanoo emäntä. Edelleenkin ne maistuu hyvältä.

Tommi muuten kävi viime yönä vihkimässä uudesn hiekkiksenkin ja teki sinne kakat. Vissiin oli ihan pätevä koppero siis sekin. Ei se emäntä oo nyt enää ihan niin pahoin hermoillut, mutta jonkin verran kumminkin...

torstai 19. marraskuuta 2009

Vainoharhaemäntä

Lenni: Tuo emäntä on kyllä aika vainoharhainen. Tänään se kiikutti mut uudestaan lääkäriin, kun kuulemma nuolin liikaa sitä varvasta. Olihan se varvas kyllä alkanut parantua, mutta kortisonipiikkiä tuli niskaan ja pidennystä antibioottikuurille. Jollain kaulurilla se emäntä kans pelottelee ja vissiin aikoo jatkaa mun kiusaamista sillä mömmöllä, mitä pistää varpaaseen... No, onneks ne tabletit on hyviä. Kotiinkin oli taas kiva päästä, vaikka autossa huudot oli astetta kiukkuisempia kuin viimeksi! Ruokakin maistui hyvältä, kun kotiin pääsi.
Tommi: No mikäs siinä, jos se sua käskee lopettamaan varpaan nuolemisen, mutta kun se emäntä yöllä säpsähteli hereille, kun pesin itseäni ja tiukkasi multakin, onko mulla jotain hätänä ja aamullakin käski vaan menemään pissalle. Sit kun se tuli iltapäivällä kotiin, meille ilmestyi uusi hiekkis, jossa oli erilaista hiekkaa. Tuo meidän normaalihiekka kun yhtäkkiä tuoksui aika voimakkaalle ja oon sitä käynyt hiekkiksen ovella haistelemassa... Tosin kun emäntä laittoi sitä uutta hiekkistä valmiiksi, niin minä poikapa kävinkin pissalla vanhassa, ihan tuosta vaan. En oikein ymmärrä, miksi se tuolla lailla vaahtoaa.
Ei me tuota uutta olla vielä edes kokeiltu. Aika pieni koppi se on. Mut on kai se hyvä, että on varavessa, jos tulee vaikka vessajono... Ja on kai sekin hyvä juttu, että emäntä huolehtii, vaikkakin jo ihan liikaa.

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Mun vuoro!

Lenni vaan on saanut tuota nettiaikaa nyt jatkuvasti. Ja muutenkin emäntä on ihan outo, kun se kiusaa Lenniä. Jotain se sille tekee ja Lenni vääntelehtii sylissä. Sitten kaveri juoksee sängyn alle ja emäntä menee makaamaan lattialle ja tuijottaa sinne sängyn alle hokien: "Älä nuole sitä varvasta" tai jotain sinne päin... Eikä mulle edes anneta niitä ilmeisen hyvänmakuisia tabletteja, mitä Lenni saa!

Mun pitää keksiä sitten ihan omaa kivaa. Eilen, kun emäntä siivosi, niin oli hyvä tilaisuus yrittää harjoitella kaapinavaustaitoja vähän eri vinkkelistä, kun kiipeilypuu oli vähän eri paikassa. Mut en päässyt yläkaappiin enkä tuohon isompaankaan.
Joo, ja emäntä sanoo, että kai se Lennin varvas on ainakin vähän lähtenyt parantumaan. Näyttäisi ainakin normaalimman väriseltä se iho. Mut siinähän niillä emännällä ja Lennillä se taistelu on, kun jotain tököttiä se emäntä koittaa sinne varpaiden väliin laittaa.

maanantai 16. marraskuuta 2009

Varpaan kuulumiset

Niinhän siinä sitten kävi, että tänään emäntä tuuppasi minut kantokoppaan ja huudatti automatkalla eläinlääkäritätiä moikkaamaan. Yölläkään se ei ois edes antanut mun nuolla sitä varvasta, piti lähteä pois sen vierestä!
Tuomio oli, että tulehtunuthan se on ja Tommi esittelee tässä lääkkeitä, mitä sain:
Ensimmäinen antibioottitablettiannos upposi helposti namujen mukana. Olihan se jo hirveä nälkäkin tuollaisen seikkailun jälkeen! Ei osannut lääkäritätikään sanoa, mistä se tulehdus on tullut, kun ei näkynyt mitään reikää tai muutakaan. Jospa se näillä lähtis paranemaan, ettei tarttis enää uudestaan lääkäriin lähteä. On nimittäin ihan tyhmää, että semmoseen pieneen koppaan suljetaan ja sitten hurisee ja pörisee ja vaikka mitä!

Emäntäkin odottaa, että sais mut kunnolla riehaantumaan leikeistä. Eläinlääkärin vaaka näytti lahjomattomasti se, mitä se on kuulemma epäillytkin. Olin pyöristynyt 300g viime kerrasta eli painan 4,9kg. Mutta emäntä, se eläinlääkäri sanoi, etten minä vieläkään oo lihava!

lauantai 14. marraskuuta 2009

Meidän uudet astiat

Niin se emäntä sitten nakkasi meidän muoviset ruokakipot pois ja antoi tämmöisiä tilalle. Paljon enemmän meillä noita astioita nyt on, kun vielä emännän äitikin toi lisää noita lautasia, mistä Tommi syö lihojansa. Muuten emäntä, noita paria lautasta voisit pestä vähän paremmin vielä...!
Mä kyllä olen vähän möksönä emännälle. Kun sen syliin menee, niin jossain vaiheessa se rupeaa kumminkin tutkimaan mun leukaa (no se ei oo niin paha, paitsi kun se tulee niiden tyhmien tököttien kanssa!) tai sitten varpaita. Se sanoo, että ne varpaat näyttää päällisin puolin ihan ok:lta, mut mä en kyllä hirveesti oo päästänyt sitä tarkemmin tutkimaan. Ei oo yhtään kiva, kun se yrittää härppiä varpaanvälejä. Antais toisten varpaiden olla rauhassa, kun en mä itsekään niistä sen kummemmin välitä!

Ainoa hyvä homma tässä oli, et kun emäntä on huolissaan minusta, niin se lellii. Pääsin vaikka hattuhyllylle makaamaan villapipojen ja lapasten sekaan.
Vaikka emäntä nosti sen korinkin alas, niin en tullut pois sittenkään!

torstai 12. marraskuuta 2009

Kissakuvahaaste 123: Kissaeläin

Tässä kissakuvahaasteessa meidän piti löytää sisäiset villieläimemme. Tässä Tommi, ilmiselvä musta pantteri (eli leopardi), kiipeää kiipeilypuuhun. Wikipediakin sanoo, että "Musta pantteri ei ole aivan tasaisen musta, vaan sopivassa valaistuksessa turkista erottuvat myös täpläkuvion ääriviivat", niinhän mullakin erottuu kuviot, kun oon savu.
Mutta kiipeää se pikkutiikeri Lennikin!

Emäntä kiusaa

Katsoin parhaaksi paeta nojatuolin alle, kun emäntä rupes kulkemaan mun perässä ja kiusaa kaikilla ihmeaineilla. Se sanoi, että meidän ruokakupit menee vaihtoon nyt ja jostain aknesta se höpötti ja pisti tököttejä mun leukaan. En tykkää!
Sit se kaiken lisäksi härppii vielä mun takakäpälääkin ja kyselee, et onko se kipeä ja mikä siinä on... Varpaanvälit kuulemma mulla punottaa ja ihan kuin joku patti siinä ois. Oli niin kivaa, kun sai olla emännän sylissä hoidettavana, mut sit se meni yhtäkkiä tommoseksi, että kulkee perässä ja pitää väkisin sylissä eikä ees silitä, kun härppii leukaa ja takajalkaa. Ihan tyhmää!

maanantai 2. marraskuuta 2009

Ei mitään pikkusilittelyä

Minä kun oon iso poika, niin minä en tykkääkään mistään ihan pikkuhivelystä, vaan mua pitää sitten silittää ihan kunnolla. Ja päästä tietenkin! Tässä emäntä demonstroi erittäin huonolaatuisella otoksella (Minä oon vissiin vähän liian musta tuolle vehkeelle. Emäntä on valittanut muutenkin, ettei minusta tahdo nyt pimeällä saada oikein kuvia...):

Ja lopussa pitää sitten jo puskea kameraakin, kun on niin kiva olo!

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Ulkomaan tuliaisia

En oo edes muistanut kertoa, että toihan se emäntä sentään tuliaisia silloin, kun viimeksi oli reissussa (on siitä jo kaks viikkoa se sanoo). Meillä oli ennenkin tämmöinen samanlainen ja silloin sain lopulta sen hiiren pois sieltä! Nyt oon vasta mutustellut sen hiiren hännän. Lelukorista tuo pitää aina silloin tällöin käydä hakemassa ja ihmetellä, miten hiiri on tuonne joutunut ja miten sen saisi pois!
Tänään emäntä toi meille pitkästä aikaa pajunoksia. Ehkä joku kerta esitellään sitten sitä, miten niiden kanssa leikitään.