lauantai 30. toukokuuta 2009

Mitä me ollaan viime aikoina touhuttu

Tommi: Ei too tosiaan päästy viime aikoina hirveästi kertoilemaan touhuistamme, kun emäntä ei oo ehtinyt antaa nettiaikaa. Parvekkeella on kuitenkin ollut jo kiva olla ja emäntä on kasvattanut oikein kahta heinääkin mulle. Ihan hyviä ne on, en mä pahalla kieltä tässä näytä.
Lenni: Minä oon kyllä ehtinyt vaikka mitä. Yks päivä lueskelin puhelinluetteloa, kun emäntä ei ollut kotona. Se on ehkä parasta lukemista, mitä on.
Tänään emäntä kävi sitten ostamassa uusia vaatteita ja kuten näkyy, niin minä hyväksyin ne.

perjantai 29. toukokuuta 2009

Pesukonepelko

Se on kyllä ihan turha pelokevekotin se valkoinen härveli pesuhuoneessa. Silloin kun se linkoaa täysillä, niin minua pelottaa tosi paljon, vaikka emäntä koittaakin sanoa, ettei se sieltä pesuhuoneesta minun kimppuuni käy!

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Kissakuvahaaste 111: Kissa(t) kuin koira

Emännällä on ollut kauhea kiire, eikä me olla päästy koneelle. Se on kyllä ollut vähän lyhyempiä päiviä töissä, tai missä se nyt on ollutkaan, mutta sitten se aina vaan itse istuu koneelle niin aamulla kuin illalla ja sitten lähtee vielä pesikseenkin, eikä meille jää ollenkaan nettiaikaa. Ihan tyhmää. Ei se melkein ehdi edes leikkiä meidän kanssa.


Mutta nyt me sanottiin sille, että pakko kuitenkin osallistua kissakuvahaasteeseen, kun meillä oli sopivat kuvatkin. Ensinnäkin meillä on tuollainen koirien älypeli (joka on jo täälläkin esitelty). Ihan selvästi koirille tehty, kun se on luun muotoinen, vaikka meille kissoillekin se sopii!
Sitten toiset kuvat on ei koiran-, vaan kissankopista. Silloin kun tuo meidän vanhempi kiipeilypuu oli uusi, niin me oltiin tuolla kopissakin, vaikka se vähän pieni onkin.

lauantai 23. toukokuuta 2009

Kuvioita

Me osataan kahdestaan kaikkia hienoja kuvioita. Ensin tuplamakoiluja (kahdessa ensimmäisessä on sama paikka, mutta eri matto):
Sitten peilikuvia:
Viimeinen taitaa olla melkein Ying ja Yang, kun ois vaan vielä paremmasta kulmasta kuvattu!

perjantai 22. toukokuuta 2009

Töitä ei tehdä kotona!

Emäntä yritti sitten tehdä töitä kotona tänään. Minä kyllä sanoin sille, että tuollainen on ihan tyhmää. Kun on kotona, niin silloin pitää hoitaa minua!
Etkö sinä emäntä nyt tajua, että pitää nyt halata minua?
Kävin myös auttamassa vähän Excelin kanssa...
Tommi kävi ulkonakin tänään. Sekin sanoi, että emäntä oli tyhmä, kun vei sen roskiksille asti. Jos nyt vie kissaa ulos, niin veis vaan sitten kissaa ulos, eikä yrittäis hoitaa monta asiaa yhtäaikaa (vaikka oiskin meidän hiekkiksen tyhjennysjätteitä viemässä)! Siinä alkaa kissaparkaa pelottaa, kun joutuu niin monen mutkan taakse ovesta, vaikka ois ihan itse vapaaehtoisesti kävellyt ovelta pihalle (siitä emäntä kuulemma oli ylpeä). No, onneks se Tommikin oli ihan cool heti, kun pääsi taas sisälle mun luo.

torstai 21. toukokuuta 2009

Kesä!

Tänään meille tuli kesä, kun pienempi kiipeilypuu siirrettiin parvekkeelle. Siitä onkin sitten hyvät näköalat, voi tiirailla vaikka ohi lentäviä lintuja, kuten tässä kuvassa.
Emäntä on ollut taas ihan liian kiireinen, kun se on vaan liehunut jossakin tai sitten hurisuttanut imuria... Ja sit se vielä ottaa tällaisia ufokuvia, kun Lenni vähän parvekkeella kertoi, mitä mieltä taas on siitä, kun emäntä on vaan aina jossain!

maanantai 18. toukokuuta 2009

Kissakuvahaaste 110: Taso

Lenni: Jotain tällaista kuvaa emäntä yritti jo metsästää ikkuna-kissakuvahaasteeseen, mutta me ei silloin saatu sopivaa aikaiseksi.

Koskapa tuolla luhtikäytävällä on ihan tylsää kävellä, kun ei näe mitään, niin emäntä on sitten nostanut minut ikkunalaudalle. Siinä on vähän korkeammalla tasolla, joten näkee edes vähän jotain, muttei vielä pahasti pelota.
Välillä pitää myös ympäröivälle maailmalle kertoa, että minä Lenni olen tässä!
Tosin nyttemmin emännän on ihan turha yrittää saada mua edes luhtikäytävälle. Vaikka se onkin ihan hyvä emäntä, niin on se kyllä myös tyhmä. Ajatelkaa nyt, tänään se yritti viedä mut kainalossa ihan oikeasti pihalle! Minähän pistin vastaan ja kerroin kovaäänisesti mielipiteeni tällaisesta toiminnasta. Sitten vielä naapuritkin tuli yhtäaikaa ulos kuin me, niin nehän kuuli kans, kuinka tyhmä tuo emäntä on. Sit se emäntä päästi minut jo sylistäkin ja juoksin ovelle ja huusin: "**leen ämmä nyt se ovi auki heti minä en halua uskalla täällä olla!" Oppiipahan olemaan, kun sai hävetä naapureiden edessä, hah!

Saapa nähdä saako se muka Tommia vielä joskus ulos, kun se on semmonen herkkis, että säikähti nytkin mun karjuntaa ja oli häntä ihan yhtä paksuna kuin minäkin. Niin kuin silloinkin, kun kiipeilypuusta hypyn epäonnistuessa kuminauha kiertyi mun hännän ympärille ja huusin sitten kovaa. Itse kiipesin melkein heti emännän houkuttelemana takasin, mutta Tommi ei uskaltanut edes tuntiin tulla olohuoneeseen...

Tommi: Äläpä sintti siinä isottele! Itse et edes uskalla sinne ulos mennä, vaikka ihan varmasti tiedät, että tuo se emäntä sinut takaisinkin!

Mutta sitä piti sanomani, että meillä on onneksi paljon noita tasoja kotona kahden kiipeilypuun lisäksikin. Emännän kirjoituspöydällä on hylly ja siinä on hyviä tasoja.

Kirjahyllyssä niitä samoin riittää.
Näiltä eri tasoilta on hyvä tarkkailla maisemia ja tapahtumia vaikka yhdessä Lennin kanssa!
Lenni: Kun sinun piti nyt noin itserakkaasti laittaa monta kuvaa, niin minäkin haluan vielä yhden kirjahyllykuvan!

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Jännittävä ulkoilureissu

Emäntä on taas liehunut jossain, mutta tänään se vei minut jälleen pihalle. Ensin se kantoi inut seinän viereen, jossa kasvoi tuoretta heinää. Minua kuitenkin pelotti siinä, koska sieltä seinän takaa kuului hurinaa, joten me mentiikin sitten vähän toisaalle. Tuonne hiekalle se emäntä minut sitten laski, kun tarpeeksi kiemurtelin.

Minähän lähdin tietysti vähitellen kävelemään kohti ovea. Emäntä yritti mulle näyttää, että katso nyt, kun tuolla on talitinttejä. Ne kovasti siinä säksätti, ne taisivat vähän pelätä minua. Mutta minuakin jännitti sen verran, etten oikein pystynyt niihin lintuihin keskittymään.

Onneksi en sentään ollut kävellyt vielä ihan ovelle asti, kun sieltä tuli iso koira. Emäntä sanoi, että se oli kultainen noutaja. Minä painuin tietysti maahan ihan litteäksi kivien viereen, niin ei se koira edes huomannut minua. Minulla kyllä meni häntä aika paksuksi, jos olisi pitänyt vaikka näyttää isolta kissalta sille koiralle.

Kun se koira oli mennyt pois, niin sitten me mentiin emännän kanssa ihan rauhassa kotiin. Sais se emäntä kyllä joskus viedä Lenninkin ulos, eikä aina vain minua!

perjantai 15. toukokuuta 2009

Televisioasiaa

Meillä on kyllä itse asiassa aika paljon valtaa tämän huushollin telkkariasioissa. Jo ajat sitten me todettiin emännälle, että sen on parempi ihan vaan lukea kirjoja illalla makuuhuoneessa nukkumaan mennessä. Yhtenä iltapäivänä kotiin tullessaan se emäntä nimittäin löysi meidän makuuhuoneen (kuvaputkellisen) pikkutelkkarin lattialta. Ei siihen sen jälkeen enää kuvaa tullut.

Muttei se emäntä ollut edes yhtään pahoillaan. Höpisi vaan, että hyvä kun ei löytynyt yhtään kissaa sen telkkarin alta. No ei kai me nyt sen alle ois jääty... Sitä paitsi siitä telkkarin paikasta tuli oikein hyvä nukkumapaikka minulle! Ei se emäntä ole uutta telkkaria hankkinut.

torstai 14. toukokuuta 2009

Uusi lelu, mutta tyhmä emäntä

Emännän äiti toi mulle yks päivä uuden lelun, kun se tietää viehtymykseni kaikkiin rinkuloihin (kuten hiusrenksuihin jne.).
Se on kuulemma maustepurkista peräisin ja on aika yliveto. Sillä on pitänyt paljon leikkiä yksikseen, tosin tällä hetkellä oon jemmannut sen johonkin, mutta eiköhän se emäntä sen siivotessaan löydä.
video

video
Sitä paitsi nyt on taas alkanut se aika vuodesta, että emäntä on koko ajan menossa. Se tulee töistä ja käy vaan kotona kääntymässä. Antaa meille ruokaa ja piilottelee raksuja ja sit se taas häipyy. Sanoo menevänsä pesikseen. Mikähän se sellainen paikka on? Parin tunnin kuluttua se tulee kotiin ja sittenkin istuu vaan tietokoneelle, eikä kuitenkaan meinaa antaa meille nettiaikaa (no nyt antoi, kun tarpeeksi nau'uin).

Eilen se oli siellä ja tänään taas (tosin tuli se tänään töistäkin aikaisemmin ja ehti leikkiäkin meidän kanssa) ja minä kyllä muistelen, että tätä on koettu ennenkin. Sit se emäntä kehtaa vielä olla ärtynyt, jos me ei yöllä nukuta. Ei kai meitä nukuta, kun nukutaan illatkin emäntää odottaessa, eikä se ehdi tarpeeksi leikkiä meidän kanssa! Joskushan sitä pitää kissankin leikkiä. Niin kerta!

tiistai 12. toukokuuta 2009

Kirjeiden kirjoittelua

Tässä yks päivä minä olin kirjoittelemassa kirjettä...
... kunnes Lenni tuli häiritsemään.
No eikun emäntä se taisi kirjoitella, mutta me ei Lennin kanssa oikein ymmärretä, miksei sitäkin aikaa voisi käyttää meidän hoitamiseen. Sehän nyt on ihan selvä, että kun emäntä istuu paikallaan, niin sillä on aikaa just meille!

maanantai 11. toukokuuta 2009

Kenkärakkautta

Höh... Me ei voidakaan osallistua kissakuvahaasteeseen tällä viikolla, kun tuo emäntä ei ikinä vietä meidän synttäreitä. Tyhmää! Se vaan sanoo, et kun ei mun synttäristä oo mitään havaintoa, eikä Tommistakaan tiedä kuin kuukauden ja vuoden, niin ei sitten juhlita ollenkaan. Vaikka on kai meillä pikkusynttäreitä jatkuvasti, kun emäntä antaa jotain herkkuruokaa tai on ostanut meille taas jotain uutta.Kengät, varsinkin nahkaiset, kuuluvat myös rakastamieni asioiden listalle. Joskus pitää ihan vetää emännän kengät telineestä, koska niiden vieressä on niin mukava ja turvallinen nukkua. Ja kuten Tommi viikonloppuna vihjailikin, niin tykkään myös vieraisiin tutustua aina niiden kenkien kautta.

sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Aamutoimet

Tänään me pitkästä aikaa leikittiin emännän kanssa sängyn petausleikkejä. Lenni metsästi niitä vihreitä miehiään ja minut emäntä peitteli sitten päiväpeiton alle. Sieltä olikin jännä tarkkailla ympäristöä!
No, sitten se emäntä tuli _taas_ valjaiden kanssa ja vei minut pihalle. Taas vaan kauemmas se kantoi minut kotiovesta, vaikka kuinka koitin vääntelehtiä. Emäntä luulikin, että painelen suoraa päätä kotiovelle, kun se minut maahan päästi ja lähdin heti sinne päin. No haistoin minä yhtä puunjuurta, joka kyllä vähän pelotti...

Sitten lähdin päättäväisesti kävelemään kohti kotiovea, mutta enhän minä sinne suoraan mennytkään, vaan jäin syömään niitä kuivia heiniä ja siinä monta minuuttia myös katselin ympärilleni (salossa heiluva lippu oli vähän jännittävä) ja haistelin ilmaa ja oksia ja nostin häntäni pystyyn.

Kyllä se emäntä sitten kehui minua, kun kävelin sitten ovellekin ihan rauhallisesti ja häntä pystyssä. Haistelin vielä ovirallin harjat ja sitten vasta ilmoitin, että nyt ois sopivaa mennä sisälle. Sitten vasta ihan kotiovella vähän säikähdin, kun jonkun toisen oven ääni kuului. Sitten tulikin hirveä kiire sisälle ja kirmasin täysillä eteiseen!

lauantai 9. toukokuuta 2009

Laukkukissat

Niin meillä sitten oli se vieras. Emäntä sanoi, että se oli muuten se, joka oli silloin mukana hakemassa meitä entisestä kodista. Ei me enää oikein sellaista muistettu. Aluksi meidän piti Lennin kanssa tutkia tarkasti sen kaikki laukut, ne haisi ihan selvästi sellaisille minikokoisille koirille.
Lenni tietysti tutki kengätkin, kuten aina. Sitten kun sen vieraan toinenkin matkalaukku tuli, niin Lennihän tietysti valloitti sen, se on sellainen laukkukissa.
Mutta kyllä minäkin osaan tutkia emännän laukkuja...
Ja kasseja.
Sit ajattelin vielä esitellä Lennin puolesta niitä sen laukkukissailuja. Emännän vanha iso matkalaukku:
Reppu:
Onhan se ihan kiva kun meillä käy vieraita. Voi vähän valikoida, kenen vieressä nukkuu (vaikkei me nyt paljon käytykään sen vieraan kanssa nukkumassa) ja riittää sitä huomiotakin, vaikka emäntä sitten tulikin aina vähän myöhemmin vasta kotiin illalla!

keskiviikko 6. toukokuuta 2009

Tuntematon musta peto

Mikä on tuo outo petoeläin, joka matolla leikkii kuollutta...
Ja liikkuu valoa nopeammin...
Ja syö häiritsevät ihmisvarpaat.
No minä Tommihan se vain olen! Emäntä ei kyllä toissa yönä vissiin oikein tykännyt, kun me Lennin kanssa petoiltiin pitkin yötä ympäri kotia. Ei kuulemma alettu emäntää illalla, kun se yritti leikittää (itse ei alkanut ensin meitä, vaan siivosi ja touhusi!), vaan sitten leikittiin keskenämme myöhemmin. Emäntä vaan ei oikein osaa arvostaa meidän oma-aloitteisuutta yöaikaan.

Aamullakin se vaan mökötti meille, ei muka huomannut, vaikka mitä yritettiin sanoa. No antoi se ruokaa ja alkoi lopulta sitten silittääkin, kun heittäydyin sen eteen pöydälle. Arvasinhan minä, ettei se voi olla hoitamatta! Eilen meille tuli sitten vieraskin, joten nyt meidän pitää Lennin kanssa viihdyttää vahtia sitä vierasta, eikä ehditä ihan koko ajan kirjottelemaan...