tiistai 12. maaliskuuta 2019

Välillä muutakin kuin nukkumiskuvia

Kun aurinko paistaa, tekee jo mieli parvekkeelle.

Emäntä toi töistä kukan. Olisin halunnut heti katkaista sen kaulan, mut emäntä kielsi ja oli se kyllä vahvempikin kuin tulppaanien kaulat, jotka katkon ihan niks-naks!


Ja yks nukkukuvakin kuitenkin: kahdessa sylissä yhtäaikaa!

perjantai 15. helmikuuta 2019

Silmälääkärisssä

Mun piti mennä jo näin pian uudestaan silmälääkäriin, mutta nyt ei oo pakko, jos ei tule mitään. Silmätipat oli auttaneet, eli nyt oli molemmissa silmissä sama paine. Jatketaana siis niillä silmätipoilla (yäk!). Sydämessä oli välillä laukkarytmiä, joten lääkäri epäili, että saattais olla kilpirauhasen liikatoimintaa. Lennillähän oli se. Mutta en nyt ainakaan ollut ruvennut laihtumaan, kun painoin 6,9 kg (3kk sitten 6,5)! Ollaan siis toistaiseksi hyvillä mielin.

Kopassa en tykkää olla yhtään ja sähähdin yhdelle lapinkoiralle, kun tuli mua haistamaan!
 

perjantai 8. helmikuuta 2019

Nukkumista

Emäntä on ollut tämän viikon sairauslomalla, niin se on ollut mun kanssa kotona paljon. Emännän lähellä on kiva nukkua.

Ei oo ihan imartelevia nämä kaikki kuvat... Ja sitten se vielä videoi mua uneksimassa.



maanantai 14. tammikuuta 2019

Jatkoa edelliselle.

Tässä vähän liikkuvaa kuvaa herra leipurimestarista. Videolla nähtävissä myös oikean silmän muutoksia.


keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Pakkasiltana

Emännällä oli vähän kylmä, niin se meni viltin alle. Siinä jalkojen välissä on ihan paras paikka, niin molemmilla on lämmin! 


perjantai 23. marraskuuta 2018

Silmäuutiset

Se oli taas aika mun käydä silmälääkärissä. En kyllä tykkää yhtään siitä koppaan tunkemisesta! Tuolla lääkärissä on aina paljon koiria odotushuoneessa, niin siellä toki oli parempi olla kopassa rauhassa ja omassa turvassa. Onneksi mua ei kuulon heikkenemisen takia niin paljon häiritse, kun ne koirat haukkuu toisilleen.

Nyt se melanooma oli sitten jo kasvanut niin paljon, että silmän etukammiossa (?) oli tulehduksen merkkejä, eli silmänpaine oli alhainen ja se silmä oli toista valonarempi. Niinpä se lääkäri määräsi minulle silmätipat. Jos Lennilläkin oli ihmisten lääkkeitä, niin nyt on mullakin - Voltaren-silmätippoja. Tulehduskipulääkkeellä koitetaan hoitaa silmää ja toivotaan, ettei tulehdus tuki jotain kanavia niin, että silmänpaine alkaa nousta.

Kaks kertaa päivässä pitää siis kestää, että se silmätippa laitetaan. Inhottavaa! Ja parin kuukauden päästä pitää jo mennä uudestaan. Höh! Mutta muuten olen reipas ja ruokakin maistuu! Painoin 6,5 kg.

tiistai 6. marraskuuta 2018

Seniorikissan kuulumisia

Onhan tässä ollut kaikenlaista ja siksi emäntä ei ole päivitellyt tätä blogiakaan.

Syyskuussa kävin hammaskiven poistossa ja mitä ilmeisimmin sille reissulle jäi kuulo, sekä hetkeksi myös hyppyvoimat. Parin päivän päästä tuosta en meinannut päästä edes sängylle hyppäämään. Ärsytti kyllä ihan hirveästi, kun piti mennä uudestaan sinne lääkäriin! Mutta kyllä sittemmin olen taas hypännyt kylppärin kaapin päällekin (reilu 1m pyykkikoneen päältä).


Kuulon huononemisen myötä on poistunut myös äänenvaimennin. Emäntä ihmettelee, miten kissa, joka ennen sanoi hiljaa korkeintaan iuiu ja miu ja kurrrrr, osaa nyt mouruta jos vaikka minkälaisella äänellä. Eli edelleen mun pitää jutella ihmistä, kun ei oo Lenniä enää.

Viime viikolla mulla kävi myös vahinko riehuessa, mistä oli seurauksena verijäljet. Yhdestä kynnestä/varpaasta tämä tuli, mutta ei ole pahasti vaivannut.


Aika paljon vietän nykyään(kin) aikaa tuolla eteisen peilin edessä. En vain kerro emännälle, ihailenko itseäni vai toivonko, että se kissa siellä peilissä olisi kaveri...
 
Onhan se vähän tylsää ollut, kun mua ei enää oikein huvita monilla älypeleillä pelaaminen, koska en kuule niistä lähtevää ääntä. En tiedä, onko siellä raksuja vai eikö siellä ole. Olenkin syönyt paljon naudan sydäntä (kun ei mua se märkäruokakaan nappaa). Eihän se optimaalinen ruokavalio ole, jos on joskus munuaisarvot ollut koholla, mutta me ollaan emännän kanssa samaa mieltä kuin meidän lääkäritäti joskus sanoi, että tärkeintä on kuitenkin, että kissa ylipäänsä syö. Kun on tuo melanoomakin, niin eihän tässä tiedetä, kuinka paljon aikaa on muutenkaan jäljellä. Eli eletään parasta mahdollista elämää, mitä on jäljellä!