tiistai 26. tammikuuta 2010

Kissakuvahaaste 127: Sukulainen

Tommi: Kun on kerran tämmöinen aihe, niin minä esittelen emoni. Emäntä sanoo, että tuossa emon värissä on syy sillekin, että minä oon savun värinen.
Ja kun näin vanhoja kuvia esitellään, niin sittenhän meistä tuli Lennin kanssa veljekset, kun minä sinne entisten omistajien luo muutin. Oon minä kyllä ollut aika pieni, mut ei se kovin iso oo ollut Lennikään... Eka kuva on vissiin (ainakin melkein) meidän eka kohtaaminen ja toinen on sit paria päivää myöhemmältä.
Näistä kuvista siis kiitetään meidän entisiä omistajia!

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Villaa - osa 2

Minäki tykkäsin tuosta emännän tekemästä villa-alustasta ja valtasin sitten Lennin nukkumapaikankin.
No, emäntäpä tekikin meille sitten toisenkin alustan. Tämäkin on hyvä näin pakkasella!

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Kissakuvahaaste 126: Valvova viranomainen

Tässä me valvotaan, kun emäntä on tietokoneella, ettei se tee siinä mitään tyhmää. Huomatkaa tylsistyneet ilmeet, kun emännän kyllä pitäis kiinnittää enemmän huomiota meidän viihdyttämiseen...
Sitten näissä kuvissa me valvotaan emännän työntekoa (kun se on mennyt ottamaan töitä kotiin). Pitäähän sitä nyt jonkun valvoa, että se pisteyttää vastaukset oikeudenmukaisesti!
P.S. Vaaka on emännän mukaan näyttänyt Lennistä varsin positiivisia lukemia ja se emäntä on nyt muutenkin ollut parempana. Lennille kyllä edelleen tulee sitä ruokaa nenän eteen, mutta on se vissiin ihan reippaasti syönytkin jopa emännän mielestä. Mut ei se emäntä vielä uskalla riemuita kuulemma, kun on niin vähän aikaa mennyt vasta.

sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Herkkuja

On tuossa emännän omituisuudessa yks hyvä juttu. Se kantaa mulle kaikkia herkkuruokia nenän eteen vähän väliä. Raksujakin saisin syödä niin paljon kuin haluan, mutta syön aika pienissä annoksissa. Ja kaikkia herkkujakin (kuten vaikka kääretorttua ja keksiä) saan, jos vain maistuu. Ei se tietenkään isoja paloja noita leivonnaisherkkuja anna, mutta kuitenkin.

lauantai 16. tammikuuta 2010

Vaaka

Me luettiin, et Kollo sai joitakin aikoja sitten vaa'an. Mekin saatiin (?) eilen, kun emännän pitäis punnita Lenniä, että vieläkö laihtuminen jatkuu. Minä olin kumminkin helpompi punnittava, kun etenkin emännän äidin vihreä kassi kiinnostaa paljon (olin kuulemma hippusen vaille 6kg).


Valokuvat ei kuitenkaan oikein onnistuneet. Elikkä tuo toisen kuvan lukema on ihan väärä, kun olin jo menossa pois. Ja toiseen tuli tuommonen ihme viiva!

Lenni: Minä kun oon kans tässä emännän sylissä nyt, niin kerrottakoon, että sai se emäntä minutkin tuohon punaiseen kassiin huijattua ja vaaka näytti 4,67 (kassi yksistään painaa 0,15). Ei sitä varmaan voi ihan suoraan verrata siihen, mitä eläinlääkärin vaaka näytti (4,4), mutta tuolla pitäiskin kuulemma seurata lähinnä painon kehitystä. Ennen minäkin tykkäsin mennä aina kaikkiin kasseihin, mut nyt oon niin varuillani jatkuvasti, ettei oo emännällä ihan helppoa... ;)

P.S. Nyt emäntäkin hermoaa kuulemma tähän meidän blogiin, kun nuo kuvat ei vaan keskity, vaikka mitä tekis.

perjantai 15. tammikuuta 2010

Päivä vain ja hetki kerrallansa

Mä nyt kerron, mitä emäntä on mulle sanonut siitä, mitä eläinlääkäri kertoi (vaikka musta tuntuu, ettei se emäntä sano ihan kaikkea). Kuten tuolla edellisen jutun kommenteissa jo kerroinkin, ei ne musta valutetut veret hirveesti mitään kertoneet. Hurjasta laihtumisesta huolimatta maksa ja munuaiset oli ok, samoin kilpirauhaset, FIV ja FeLV negatiiviset, sokerit ok ja mitä niitä kaikkia olikaan. Jotain outoa oli vain valkosolujen erittelyssä, mutta enpä minä niistä mitään ymmärrä.

Diagnoosi on joku suolisto-ongelma, jolle ei selvyyttä saisi kuin ehkä leikkaamalla, muttei sitä kannata nyt tehdä, kun oon reipas ja iloinen suurimman osan aikaa. Eilisilta kun tuli nukuttua (pääsin vaatekaappiin!), niin sitten olikin aamuyöllä hyvä rallata kämppää ympäri ja härnätä Tommikin mukaan (se jatkoi vielä senkin jälkeen, kun minä jo lopetin).

Emäntä on siis edelleen omituinen. Minä oon koittanut sille sanoa, että ottais päivän kerrallaan, eikä huolehtis eteenpäin, kun ei me kissatkaan niin tehdä. Toinen juttu, missä vois ottaa meistä mallia ois nukkuminen, se auttais moneen vaivaan!

tiistai 12. tammikuuta 2010

Sairauskertomus jatkuu

Piti nyt tulla tähän koneelle kertomaan, kun arvatkaas mitä! Kyllä mä jo vähän ihmettelin, kun emäntä tuli tänään aikasin ja sen isä ja äitikin mukana. Sit kuitenkin ne isä ja äiti hävis jonnekin ja uskalsin tulla pois saunastakin. Omituisuus jatkui, kun makkarin ovi oli kiinni ja yhtäkkiä emäntä nappaskin mut kiinni ja käytiin kova taistelu siitä, meenkö koppaan vaiko enkö. Tuli siinä emännän sormesta otettua verinäytekin. Mut tappiolle jäin ja taas jouduin eläinlääkäriin. Plääh.

Olin laihtunut ainakin 400g sitten viime punnituksesta eli alle kahdessa kuukaudessa. Se lääkärikin kyllä sanoi, että nyt hänkin alkaa olla huolissaan ja ihan oli jo aika tehdä kunnon tutkimukset. En mä kyllä oikein ymmärrä, minkä takia, mutta niin ne vaan minustakin valutti verta. Sitten vielä vietiin ihan eri huoneeseen ja emäntä ja joku mies kallisti mut kyljelleen pöydälle ja kuulemma jonkun kuvan ottivat. Siellä huoneessa yritin karatakin ja karjuin emännälle, kun se mut sieltä nurkasta otti kiinni.

Kuvassa ei näkynyt mitään ihmeellistä, niin siitä verestä kai ne jotain tutkii. Emäntä soittaa sinne huomenna. Ainiin, ja pisti se lääkäri sitten vielä niskaankin ja valutti sinne jotain nestettä. Kaikkea sitä pitääkin viattoman kissan kestää!

Minä oon kyllä tyytyväinen, että pääsin kotiin. Oli jo nälkäkin, kun en ollu saanu ruokaa kuin ties milloin! Emäntä tietysti tuputti sitä ruokaa vielä enemmänkin ja on muutenkin ihan outo...

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Villaa...

Kattokaa, mitä sain eilen emännältä. Tää on ihan villaa ja minä tykkään!
Onneks on sentään jotain ilojakin elämässä, eikä vain sitä ainaista ruiskun kanssa jahtaamista ja ruuan tuputtamista... (sitä paitsi oon minä nyt suht reippaasti taas syönytkin ja kakkakin on tullut).

Kassikissa iskee jälleen

Eipä oo sitten paljon kirjoteltu taas viime aikoina. Kaikki on vaan vahdannu tuota Lenniä. Ei se oo vieläkään uusiksi lääkäriin joutunut, mutta katsotaan, sanoo emäntä. On se kuulemma lääkärin kanssa jutellut.Mutta minäpä löysin eilen uuden kassin valloitettavakseni, tuo oli emännän vanhemmilla mukana. Oli hauska kassi, varsinkin, kun häntäkin alkoi mua vielä vähän härnätä siellä kassissa ollessa!
Saatiin muuten uutta hiekkaakin taas. Meidän pitää vissiin lopettaa se Eurolitterin käyttö, kun viimeisimmän pussin hajustus oli niin voimakas. Nyt emäntä osti Extreme Classicia kuulemma ja ollaan molemmat tykätty siitä, vaikka oli se Inodorekin ihan hyvää meidän mielestä. Mutta siis pikkuhiekkiksessä on suhteessa kivempi käydä, kun siellä on sitä hajustamatonta hiekkaa nyt.

lauantai 2. tammikuuta 2010

Hyvää Uutta Vuotta!

Nyt on kuulemma uusi vuosi, sanoo emäntä. En minä kyllä siitä hirveästi ymmärrä, mutta oli sillon uudenvuodenaattona ihan hauskaa. Pääsin käymään keittiön yläkaapissa ja änkesin siellä vähän ahtaaseen rakoseen.
Sit me Lennin ja emännän ja emännän vieraan kanssa kaikki katseltiin raketteja ikkunasta sen vuoden vaihtuessa. Siitä ei vaan valitettavasti ole kuvaa.

Lenni on eilisillasta lähtien syönyt aika reippaasti, ja ollut muutenkin ihan reipas viime päivinä, joten saapa nähdä, selviääkö kaveri vielä eläinlääkärikäynnittä. Tosin sillä on ollut pieni jatkuva hikkakin jo pari päivää, joten emäntä on kyllä aika huolissaan yhä...

Niin muuten, ja jos se Lenni on itseltään parturoinut karvaa, niin se on multa parturoinut vaihteeksi kulmakarvat... Tavallista ohuempana on taas tuo karvapeitekin silmien päältä, eli mulla on harmaat kulmakarvat ;).