Uusi sisustus

Minä päätin vähän sisustaa uusiksi tuota henkilökohtaista yksiötäni tänä aamuna... Tai no okei, ne pehmusteet vaan luisti alta, kun etsiskelin aamu-unilla hyvää asentoa. Kuvassa näkyy myös keittiöjakkara-kulkuväylä.

Mut tällainen tää mun yksiö on (ja silmät on sirrillään siksi, että koitin kovasti puskea ja saada emännän hoitamaan mua kuvaamisen sijasta!).

Yksiön arvoa nostaa myös suora näköala lintuvisioon.

Kissakuvahaaste 118: Sylikissa

Tämä on kyllä aivan just mun haaste. Vaikka Tommikin on vuosien mittaan käynyt yhä enemmän sylikissaksi, niin tähän minä kyllä osallistun ihan yksin, kun Tommikin on monesti osallistunu yksin! Mutta mun periaate joka tapauksessa on, että kun emäntä istuu (tai makaa) paikallaan, niin se on siinä ihan vaan mua varten!

Voihan se joskus olla vähän hankalaa ahtautua emännän ja pöydän väliin...
Kyllä minä tässäkin olen sylissä!
Ja sekin on kiva, kun emäntä ottaa lehden syliin ihan vaan sitä varten, kun se tietää, että minä tykkään sanomalehdistä (Ai eikö niitä sanomalehtiä muka sen takia pidetä?!)!
Ja jos sitä silitystä ei ala tarpeeksi tippumaan, niin sitten pitää yrittää halata, ei se emäntä sitten voi enää olla silittämättä...

Minäki haluan esitellä riehukuvia!

Mun mielestä Tommilla on ollu täällä paljon enemmän riehukuvia, joten minäkin halusin laittaa muutaman. Raksujen perässä on hauska loikkia sängyllä!

Yläkaapin salat

Ei tarvita kuin keittiöjakkara, avonainen yläkaappi ja pari minuuttia, niin käy näin...

Mitähän se emäntä täällä oikein piilottelee...?
Ja mitenköhän täältä tulis alas?

Onneksi on lintuvisio

Ne on aika aktiivisia nuo meidän lentävät paistit nykyisin. Joka päivä saa molemmin puolin koti-ikkunoista katsella eri lintuja. Emäntä ihmetteli, mitä me molemmat parvekkeella tuijotetaan.
No hei, siellä oli räystääällä pääskysen poikanen!
Siinä tarvii jo kissamaista sitkeyttä, että jaksaa odottaa, että siihen tulee vielä emolintu sitä poikasta ruokkimaan!

Västäräkkivisio

Nyt emäntä sai kuvan meidän västäräkkivisiostakin. Tommi sitä tässä katselee.

Hitsi, että oliskin niin sopivankokoinen paisti, ja ihan melkein käpälän ulottuvilla!
Sitä paitsi nuo ihmiset on helppo tehdä onnelliseksi. Eilen varmistin entistäkin suuremman ja loppumattoman virran kaikkia herkkuja emännän isältä, kun menin sen päälle makaamaan sohvalle. Yleensähän tämän kunnian saa vain emäntä (tosin emännälle meen kyllä ihan rinnan päälle ja pusuttelemaan naamaa... että joku raja siinäkin!). Emäntä vaan tahtoo olla niin kitsas herkkujen kanssa, että pitää sitten käyttää hyväkseen ne hetket, kun sen vanhemmat on täällä käymässä...

Kissakuvahaaste 117: Ruttunaama

Tämäpä olikin vaikea haaste. Me kun ei paljon ruttuilla! Mitä nyt emäntä on joskus saanut otettua kuvan vähän huonolla hetkellä...
... tai sitten laittanut namuja vaikeaan paikkaan tolpan nokkaan...
... tai sitten Lenni lyö mua päähän (Emäntä on vähän auttanut meidät molemmat hattuhyllylle tässä kuvassa, minä kyllä pääsen sinne ihan itsekin, jos haluan!).
Sekään meitä ei kyllä yhtään ruttuiluta, että emännän hirveä hurinavekotin (se sanoo sitä imuriksi) meni eilen rikki. Hahaa! Emäntä ei kyllä ollut yhtään hyvillään... Meidän mielestä ei kyllä tarvis sellaista vehjettä ostaa uutta, mutta emäntä taitaa olla toista mieltä siitäkin.

Laatuaikaa

Emäntä sanoi, että se menee _taas_ tänään pesikseen ja tulee vasta illalla myöhään. Mutta onneksi me ehdittiin viettää laatuaikaa aamupäivällä, kun ei vielä ole edes niin kuuma. Emäntä meinaskin, että mulla oli vähän patoutunutta energiaa, kun on ollut niin kuuma, ettei oo jaksanut oikein riehuakaan. Nämä oli vielä semmosia rauhallisempia leikkikuvia!
Lennikin tuli sitten jo parvekkeelta katsomaan, mitä kivaa täällä oikein tapahtuu.
Sitä vaan ei oikein jaksanut kiinnostaa. Tosin leikki sekin sitten punaisella pisteellä.
Ja kun olin vähän aikaa riehunut ja lennellyt paikasta toiseen, niin sänkykin näytti jo tältä.

Siitäs sait

Ei meillä kyllä tarvita kilpailevia kissoja pöydillä. Parempi tiputtaa ne!

Mutta ihan toden puhuakseni, niin nyt se sitten kävi, että emäntä meni taas töihin. Aika kauanhan se tais lomalla ollakin. Aamulla lähtee ja sitten se menee vielä illalla pesikseenkin. Ihan tylsää.

Pitää sitten vaan nauttia niistä harvemmista kerroista, kun saa emännän kanssa aamulla tai sitten sohvalla kelliä.

Kärpästen herra

Jaa, että Lenni väittää, ettei me oikein tehdä mitään. Ite se vaan on laiska. Minä ainakin eilen pyydystin ja söin vaikka kuinka monta kärpästä! En meinannut ehtiä edes nukkua, kun jatkuvasti jostain ilmestyi uusi pörisijä napattavaksi.

Emäntäkään ei tahdo ehtiä edes kuvata, kun olen niin nopea nappaamaan ne ötökät. Se kärpänen ei ole pitkäikäinen, joka minun ulottuvilleni tulee!

Onnistuneen metsästyksen jälkeen on hyvä vähän lepuutella, betonia vasten on viileä maata.
Samaan aikaan laiska-Lenni näytti tältä...
ja tältä...