Tämä on kyllä aivan just mun haaste. Vaikka Tommikin on vuosien mittaan käynyt yhä enemmän sylikissaksi, niin tähän minä kyllä osallistun ihan yksin, kun Tommikin on monesti osallistunu yksin! Mutta mun periaate joka tapauksessa on, että kun emäntä istuu (tai makaa) paikallaan, niin se on siinä ihan vaan mua varten!
Voihan se joskus olla vähän hankalaa ahtautua emännän ja pöydän väliin...
Kyllä minä tässäkin olen sylissä!
Ja sekin on kiva, kun emäntä ottaa lehden syliin ihan vaan sitä varten, kun se tietää, että minä tykkään sanomalehdistä (Ai eikö niitä sanomalehtiä muka sen takia pidetä?!)!
Ja jos sitä silitystä ei ala tarpeeksi tippumaan, niin sitten pitää yrittää halata, ei se emäntä sitten voi enää olla silittämättä...
Voihan se joskus olla vähän hankalaa ahtautua emännän ja pöydän väliin...
Kyllä minä tässäkin olen sylissä!
Ja sekin on kiva, kun emäntä ottaa lehden syliin ihan vaan sitä varten, kun se tietää, että minä tykkään sanomalehdistä (Ai eikö niitä sanomalehtiä muka sen takia pidetä?!)!
Ja jos sitä silitystä ei ala tarpeeksi tippumaan, niin sitten pitää yrittää halata, ei se emäntä sitten voi enää olla silittämättä...
7 kommenttia:
Oi miten ihana punainen sylikissa!
Heh, hauskoja nuo 3. ja 4. kuvat. Ihanasti olet nukahtanut pöydän ääreen. Oliko sinulla ehkä liikaa läksyjä. ;)
Onpa hieno sylikissa, Tirri oli tuollainen. Aina kun istahdin, niin se oli sylissä.
Hih, mainioita kuvia! :) Lukeminen saattaa olla uuvuttavaa, siksi onkin hyvä että emäntä pitää sylin lähellä ;)
Hyvä Lenni, tuo on just oikea asenne - ihmisorjat on vain ja ainoastaan meitä varten! T:Kisu
Syliin vaan, mahtui tai ei, pääasia, että syliin pääsee:) Metkoja asentoja:)
oijoi, kylläpä nauratti kun nuita sylikuvia selaili. melkosen persoonallisia asentoja :D
Lähetä kommentti