tiistai 12. tammikuuta 2010

Sairauskertomus jatkuu

Piti nyt tulla tähän koneelle kertomaan, kun arvatkaas mitä! Kyllä mä jo vähän ihmettelin, kun emäntä tuli tänään aikasin ja sen isä ja äitikin mukana. Sit kuitenkin ne isä ja äiti hävis jonnekin ja uskalsin tulla pois saunastakin. Omituisuus jatkui, kun makkarin ovi oli kiinni ja yhtäkkiä emäntä nappaskin mut kiinni ja käytiin kova taistelu siitä, meenkö koppaan vaiko enkö. Tuli siinä emännän sormesta otettua verinäytekin. Mut tappiolle jäin ja taas jouduin eläinlääkäriin. Plääh.

Olin laihtunut ainakin 400g sitten viime punnituksesta eli alle kahdessa kuukaudessa. Se lääkärikin kyllä sanoi, että nyt hänkin alkaa olla huolissaan ja ihan oli jo aika tehdä kunnon tutkimukset. En mä kyllä oikein ymmärrä, minkä takia, mutta niin ne vaan minustakin valutti verta. Sitten vielä vietiin ihan eri huoneeseen ja emäntä ja joku mies kallisti mut kyljelleen pöydälle ja kuulemma jonkun kuvan ottivat. Siellä huoneessa yritin karatakin ja karjuin emännälle, kun se mut sieltä nurkasta otti kiinni.

Kuvassa ei näkynyt mitään ihmeellistä, niin siitä verestä kai ne jotain tutkii. Emäntä soittaa sinne huomenna. Ainiin, ja pisti se lääkäri sitten vielä niskaankin ja valutti sinne jotain nestettä. Kaikkea sitä pitääkin viattoman kissan kestää!

Minä oon kyllä tyytyväinen, että pääsin kotiin. Oli jo nälkäkin, kun en ollu saanu ruokaa kuin ties milloin! Emäntä tietysti tuputti sitä ruokaa vielä enemmänkin ja on muutenkin ihan outo...

3 kommenttia:

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Tsemppiä! Tunnen sympatiaa sua kohtaan. Muakin on joskus laitettu koppaan, otettu verta ja annettu nesteytystä. Kollo

Musta kirjoitti...

Hei kuulkaas, nyt teidän kommentointi näyttää siltä että vois toimiakin!

Tsek, tsek, yy kaa.

Niin, sitä tulin vaan sanoo, että onkohan sulla se sama munujaistoimintavajaa ku mulla? Se kun kuulemma laihduttaa kans. Joitain. (Mulla toimii lääkitys, ni mä en oo laihtunut enää ku päinvastoin.)

Niin jos se on se, niin sen kans pärjää. Nou hätä.

Lenni ja Tommi kirjoitti...

Emäntä ois tainnut toivoa lopulta, että mulla ois ollut sama vaiva kuin sulla... mut ei ollut.

Ei ne ees saanut siitä mun verestä mitään kunnollisia vastauksia. Joku suolistovaiva se on, sanoo eläinlääkäri, mut tarkemmin ei voi tietää ilman, että mut leikattais auki, ja sitähän ei muuten tehdä!

Emäntä on edelleen aika outo... Mut minä oon kuitenkin vielä ihan reipas, varsinkin yöllä olin ja juoksin kämppää edestakasin ja hain Tomminkin juoksemaan. Hehe.

-Lenni