Meillä onkin tällainen kaverikoira tuolla kirjahyllyssä. Molemmat käydään aina joskus sen vieressä oleilemassa.
Sen vieressä on sitten vielä Unto-nalle, joka näkyy tässä sumeassa kännykamerakuvassa (emäntä sanoo, ettei kännykkä ei ole edes ihan viimeistä huutoa).
Ihan oikein sille Unto-nallelle, että se aina silloin tällöin tippuu kirjahyllystä, kun meillä on kova meno. Se kun liittyy jotenkin siihen pesikseen, missä emäntä on aina. Nyttenki se oli koko viime viikonlopun kuulemma pesiksessä ja sen täti oli meitä sitten hoitamassa. Lennin piti hetki mököttääkin sunnuntai-iltana, kun emäntä tuli... Mut ei se sitä kauan malttanut tehdä, kun emäntä on kuitenkin meidän mielestä kaikkein paras ihminen, mitä on.Tykättiin me ihan siitä emännän tädistäkin ja tehtiin sille sydäpissakin. Ei vaan jaksettu hirveästi seurustella, kun oli niin kuuma. Silloin pitää vaan maata ja katsella unia.
P.S. Lisää pehmolelujuttua huomisessa merkinnässä!
5 kommenttia:
Joo, meillä emännillä on sellaisia harrastuksia. Minäkin nöpöstelen kontillani tuolla ulkona aina jotain, muka tärkeää.
Nyt kun on lämmin, mikä muu kissalle on mukavampi, kuin ottaa rennosti :), teilläkin se näytetään taitavan.
Ai teillä tykätään haukuista - meillä niitä pelätään HUI! Vaan tuo ei taidakkaan haukkua tai purra... ehkä siitä voiskin saada kaverin :) Ihania kuvia.
Pojilla on poikien leikit ja jos siinä pehmolelut vähän lentelee, niin mitäs tuosta.
Pääasia , että on hauskaa.
Hauskoja pehmoja teillä. Tuollaiset hiljaiset koirat on parhaita meidän kissojen mielestä;)
Suloisia pehmoleluja teillä, meillä on kans yks nalle nimeltä Unto :)
Lähetä kommentti