Kauhean kauan ei emännällä ehtinyt omaa kissaa olla. Sohvi oli kadottanut entiset omistajansa ja erinäisten vaiheiden jälkeen se päätyi sitten emännälle. Sohvi ei ollut kyllä ollenkaan arka kissa ja tykkäsi tulla syliinkin hoidettavaksi.
Se tutki kaikki paikat (niin kuin mekin).
Joskus tutkimuksissa tarvittiin sitten jo ihmisen auttavaa kättä, ettei käynyt huonosti.
Kun sekä Sohvi että Mikki katosivat parin kuukauden välein, päätti emäntä, että jos (ja kun) joskus kissoja hankkii, ne eivät vapaasti ulkoile.
6 kommenttia:
Ihana Sohvi! :) Minunkin vanha kissani nukkui välillä vaatekaapissa.
Nyt sain tehtyä muistelupostauksen Santusta Kollon blogiin.
Ihana Sohvi! Viimeinen kuva on niin hellyyttävä <3
Sirpa ja Kollo: Hieno kissa oli teidänkin blogissa.
Naukulan Mamma: Tuo koko kuvasarja oli pakko laittaa, kun siinä viimeisessä kuvassa näkyy, kuinka kerrankin kissa luottaa ihmisen apuun. Köynnösristikko ei vissiin ollut hirveän helppo kiipeillä...
Kauniin värinen kissa <3
Sohvi oli oikein söpöinen kissi, ja Mikki myös :)
Minunkin ensimmäinen kissani Huisku oli vapaa ulkoilija. Siinäkin sitten kävi niin että kerran ei kisu tullutkaan enää kotiin.. :(
Meilläkin juuri tuollaisten asioiden vuoksi ulkoillaan vain valjaissa.
Onhan ne vissiin hienoja kissoja ollut (mutta me ollaan vielä hienompia). On se ihan hyvä, ettei tarvi yksin ulkoilla (lasitetulla parvekkeella on paljon turvallisempaa). Lennillä on huonot muistotkin siitä, eikä halua ulos ollenkaan, kun on hukannut ensimmäiset omistajansa aikanaan. Emäntä ois kuulemma huolesta soikeana koko ajan, jos ei tietäis, missä me mennään.
Lähetä kommentti