Kissakuvahaaste 229: Talviolympialaiset 2010

Meillä harrastetaan moniakin talviolympialajeja. Ensiksikin pitää tietysti kiivetä hyppytorniin:

 

Minkä jälkeen mäkihyppääjä voi päästää irti lähtöpuomista (ja liikkua kameraa nopeammin):

Lumilautailija-Tommilla taisi lumikourussa mennä hyppytemppu vähän poskelleen, onnistuukohan alastulo?

 

Taitoluistelija-Lenni puolestaan suorittaa lyhytohjelmassa pakollisena elementtinä kolmoisaxelia. Voittaisikohan Jevgeni Plushenkon?

Ennen syöksylaskua puolestaan odotellaan lähtövuoroa lähtövaatteen alla. Näitä kisoja taitaa sponsoroida joku IT-firma.

 

Penkkiurheilu ei sitten oikein jaksa näitä meidän monitaituriurheilusankareita kiinnostaa.

Haukotus!

Tämän ilmeen sai emäntä ikuistettua joitakin aikoja sitten.

Vois kylläkin se emäntä hoitaa mua, eikä vain ottaa kuvia!

Jatketaan samalla tavoin

Tänään kyllä säikähdin, kun emäntä tuli töistä ja sen isä tuli tänne yhtäaikaa. Parempi oli juosta sängyn alle, kun emäntäkin oli jotain puhunut eläinlääkäristä jo eilen.

Mutta sitten se emäntä selitti, että se oli jutellut eläinlääkäritädin kanssa ja tämä oli sanonut, että jatkaa samaan malliin. Paitsi että Nutriplussaa oli suositellut, tosin minähän oon saanutkin sitä jo, nam nam (se muuten on sittenkin hyvää, vaikken ensin sitä tajunnutkaan). Nyt saan sitä sitten vielä lääkärin määräyksestä. toivottavasti tuo ruokatarjoilu muutenkinkin pelaa yhtä hyvin kuin tähän asti! Me kissat ollaan salaperäisiä eläimiä, kun ei nuo ihmiset osaa keksiä kaikille vaivoille selitystä. Mutta ei kai niille tarvikaan, kun mulla menee kuitenkin ihan mukavasti.

Valoakin on jo paljon enemmän. Hitsi vaan, ettei vielä tarkene mennä parvekkeelle auringonottoon, eikä se aurinko vielä oikein kunnolla paista sisällekään.

Hyvää ystävänpäivää!

Saatiin ystävänpäivän kunniaksi jo tänään tämmönen lelu (Kong Wubba Hugga) ja minä omin sen ihan kokonaan. Emäntä oli lukenut, että monet muut kissat on tykänneet näistä hirveästi ja niin kyllä tykkäsin minäkin. Pari tuntia piti sen kanssa halailla heti aluksi ja sitten aina vähän väliä uudestaan.

 

Tommia vissiin vähän ärsytti, kun en antanut sen ollenkaan leikkiä tuolla.

No sai Tommikin sitten haistaa, mutta mieluummin se leikki kuitenkin hiirillä, jotka kans saatiin.

 

Läheisriippuvaiset

Tällaista meillä oli viime sunnuntaina (meidän alla siis emäntä, jos ette hoksaa).

 

 

Kissakuvahaaste 128: Lumi

Ja kyllä, nämä on lumikuvia. Emännän kengissä kun nimittäin tulee lunta eteisen matoille, niin minä käyn niitä sitten siitä nuoleskelemassa. Sen lähemmäksi lunta mun ei onneksi tarvi mennäkään, kun ei sitä lasitetulle parvekkeellekaan tule!

Niin kerta! Tommi on kohdannut lunta vanhassa merkinnässä.

Hyllyleikki

Emäntä räiski kuvia (sillä on kuulemma uus kamera ollut jo hetken aikaa), kun me leikittiin olohuoneessa kirjahyllyn päällä.

Puhdistuksen valvoja

 

Emäntä eilen pesi meidän hiekkikset, kun jostain tuli sen mielestä outo haju (tulikin sitten kuulemma viemäristä). Mutta minun tietysti piti tulla tarkistamaan, että se kans tekee sen puhdistuksen kunnolla! 

En mää oo enää ainakaan laihtunut!

Kaipa se emäntäkin alkaa uskoa tähän aika lahjomattomaan dataan, mitä se on minusta saanut sillä puntarilla... Vaikkei nää tulokset ihan oikeita olisikaan, niin kehitystrendi lienee selvä. Toivottavasti tää ei tarkoita sitä, että multa rupeais ruoka-annokset pienenemään... Ton emäntä teki ihan ite Excelillä, minä en nyt avustanut ollenkaan

Tuuletus

Emäntä! Tässä on nyt jotain vikaa, kun tuolta tulee kylmää ilmaa ja kuuluu kaikkia ihmeääniäkin!

Tässä alkaa kissaa melkein pelottaa, etenkin kun sitten vielä sun puhelin alkaa hyllyssä loikkia.

Lennin sunnuntai

Mikä on tärkeintä sunnuntaissa? No se, kun emäntä tuijottaa telkkaria ja saa maata sen päällä vaihtelevissa asennoissa!

Voi sitä välillä toki nukkua saunassakin Tommin kanssa.
Tai sitten leikkiä vähäsen.

Näissä kuvissakin näkyy nuo mun parturoinnit, sanoo emäntä. Muuten on nyt kaikki ollut hyvin ja ruokakin maistunut, emäntä on jopa vähentänyt Levolacin annostelua, kun ei mua ainakaan ummettanut oo enää. Tosin mullahan se on ihan sama, et onko paljon vai vähän, jos se kuitenkin sillä ruiskulla kiusaa kolmesti päivässä. Sitä paitsi se on tunkenut mun suuhun jotain semmosta vitamiinitahnaakin. Ei se hirveän pahaa ole, mutta periaatteesta en kyllä sitä vapaaehtoisesti syö.