Se ei sitten riitä, että tässä huushollissa on kidutettu kissaa pitämällä heinäkasvustoa vitriinissä. Yöllä se oli siirtynyt sinne taas. Aamulla ei saanut ruokaakaan. Sitten tuli emännän isä ja kohta olin kopassa ja autossa ja... tiedätte varmaan!
Verta vietiin ja huomenna kuulemma tiedetään, pitääkö mun alkaa syödä jotain muuta ruokia kuin nyt. Toivottavasti ei, kun ihan hyvää ruokaa emäntä on kuitenkin antanut. Tuon reissun jälkeen oli vielä hirveä nälkä, kun aamulla vetelin naudan sydäntä urakalla ja emännän tultua töistä söin märkäruokaakin koko oman osuuteni yhtä nopeasti kuin Lenni. Yleensä kun nuolen vain vähän päältä ja Lenni tulee syömään loput.
Iltapäivällä piti myös ihmetellä, kun tuo kuljetuskoppa haisi niin oudolle. Aamullahan Lenni ei meinannut malttaa edes syödä, kun sen piti haistella mua. Tunsi kuitenkin, että Tommi se on, vaikka oudolta haiskahtaakin.
On se silti vaan kiva olla kotona taas! Vaikka siellä eläinlääkärissäkin oli kiinnostavaa katsella pihalle vain hyttysverkon läpi ikkunasta.