Siitä on hyvä, kun emäntä on kotona, että se leikkii mun kanssa. Onkilelu on aina varma kiinnostuksen kohde (kunhan ihminen osaa leikkiä sillä oikein ja emäntä osaa).
Ei oo päästy blogiinkaan, kun emäntä vaan reissaa. Onhan meillä hyvät luottohoitajat täällä aina, mut niiden kans ei kirjotella blogia. Pysyisit emäntä kotona vaan!
Ajatelkaa! Näistä heinistä on vieläkin kaks hengissä. Tai no ei ihan kokonaan hengissä, muttei kokonaan kuolleetkaan. Vähän ovat kärsineet meidän parvekkeen autiomaailmastosta, mutta on se emäntä muistanut niitä kastellakin. Vielä näistä voi syödä ja sitten oksentaa karvapalloja, kun niitäkin karvanlähtöaikana tulee niin paljon.