Kissakuvahaaste 142: Ensimmäinen päivä

Siitä on kohta tasan viis vuotta, kun me tultiin tähän kotiin 13.11.2005. Tässä tutustutaan uuteen kotiin (kun ensin uskallettiin sängyn alta pois, mut ei me siellä edes kauan oltu).

Tästä muutama tunti eteenpäin, niin oli jo aika rentoa meininkiä.

 

Saatikka sitten seuraavana päivänä.

 

Munmunmun!

Emäntä osti mulle uuden nojatuolin.

Tää on munmunmun!

 

 

 

 Eikä muilla oo tähän asiaa. Emäntä on kuulemma eri mieltä, mutta mä livahdan siihen heti, kun se vaan takapuolensa nostaa!

Kaverin kanssa

Kaverin kanssa on lämmin ja turvallinen ottaa päikkäreitä.

 

Kissanminttumato

Kun siitä mun aiemmasta madosta lähti kaikki karvat, niin emäntä neuloi mulle sitten uuden ja maustoi sitä vähän kissanmintulla.

 

 No tietysti Lenni tuli sitten kans apajille, kun siinä sitä minttua kerran oli.

 

Ja okei, meni se ehkä mullakin vähän päähän...

Lauantaina

Emäntä toi uuden maton, mut miksihän se pisti sen tuonne meidän vessojen eteen, kun ois ollut niin mukavan pehmeä maata..?

Emännän äiti ja isä meinas melkein ottaa mut mukaan, kun olin mennyt niiden kassiin. Juoksin kuitenkin pois, ettei niin pääsis käymään.

Kissakuvahaaste 141: Kodinkone

Aloitanpa minäkin tällä vehkeellä, mikä on aika monen kissan suosiossa ilmeisesti. En mä kyllä ole viitsinyt pitkään aikaan mokomaa toosaa katsella, mutta tää oli se eka kerta, kun tässä kodissa siitä innostuin (Pikkupoikana entisessä kodissa katselin jääkiekkoa ja jahtasin niitä pelaajia, mut täällä ei edes paljon sitä lajia katota - oon kyllä joskus kattonut pesäpalloa täällä, mutta siitä ei oo niin hyvää kuvaa, vaikka emäntä varmaan haluais esitellä).

En nyt tiedä, onko tämäkään ihan kodinkone, mutta ihmetytti nuo emännän höyryrullat, et mikäs siinä tuhisee ja pöhisee.

Tässä laatikossa olleesta kodinkoneesta me sen sijaan _ei_ kyllä tykätä!

Maailman paras hiiri

Eilen emäntä sitten teki meille sen kissanminttuhiiren, jota pyydettiin. Kuka tarvii enää Wubbaa, kun on emännän tekemä hiiri?

Koska hyviä kuvia oli kuulemma vaikea saada (emäntä ei vaan osaa!), niin tässä vielä video todisteeksi, että tuo oli ihan paras lelu.

Tommille en anna tätä!

Hyväksytään

Emäntä teki tämmösen kivan mohair-jutun, joka me hyväksyttiin. Se vaan väittää, ettei tehnyt sitä meille. Miten se voi muka olla mahdollista?!

 

Miten ois emäntä sitten se kissanminttuhiiri seuraavaksi?

Ja taas uusi lelu

Emännän äiti toi meille tämmöisen lelun, joka ei kuulemma edes oikeesti oo kissojen lelu, kun se on ihmispentujen lelu. Emäntä kuitenkin pisti sen onkilelun päähän ja sillä on ollut hauska leikkiä.

 

Se liikkuu vikkelästi, mutta kyllä minä sen kiinni saan ja lattialla pyöriikin jo aika paljon neonvihreitä karvoja.

Syksy on tullut

Syksy on tullut ja meidän kiipeilypuu tuli parvekkeelta sisään jo viikko takaperin.

 On tässä makuuhuoneessa nyt ainakin vaihtoehtoisia nukkumapaikkoja!

Kissakuvahaaste 140: Tyyny

Minä olen tämän talouden virallinen tyynykissa. Mukana jo ennen nähtyä, mutta myös jotain uutta materiaalia.

Tämän poseerasin tänään tyynyllä, joka tuli sen lähikaupasta ostetun korijutun mukana.

Nythän siinä korissa on tämä kuvassa näkyvä höyhentyyny, jolla meidän emäntä on nukkunut silloin, kun se on ollut vielä ihmispentu. Takana oravan vieressä näkyy vielä toinenkin emännän tyyny, jonka kuvion on tehnyt meitäkin hoitanut emännän täti.

Tässä kuvassa puolestaan vilahtaa emännän joululahja jonkun vuoden takaa, lattiatyyny. Tosin oli se emännän isä tainnut ajatella minuakin sitä ostaessaan. Itse en halua muistella tuota viime talvea, kun piti tuota tötteröäkin pitää.

Tästä tilanteesta meillä on jo ollut esillä toinen kuva. Mutta kuvahan puhuu puolestaan.

Tämä kuva puolestaan on ollut jo esillä, mutta se on liian sopiva tähän haasteeseen jäädäkseen näyttämättä uusiksi. Tyynyjä mulle, kiitos!