Vihreä kassi

Emännän vanhempien vihreä kassi jäi meille ja se on ihan paras kassi. Aamuöisin ja myös iltapäivisin emäntä on saanut ihmetellä, mikä rapina eteisestä alkaa kuulua, kun minä leikin sen kassin kanssa. Sieltä on myös hyvä vaania.

 

 

Emäntä on muuten vienyt mua taas pihalle, on kuulemma niskakarvat kasvaneet tarpeeksi ja tarvin aktiviteettia. Jaa. En kyllä tunnusta, että on se toisaalta ihan kivakin käydä siellä pihalla, meinaa vaan vähän pelottaa. Emäntä kyllä kehui eilen kovasti, kun reippaana poikana astelin häntä pystyssä pitkän matkaa ja katselin ympärillenikin matkalla takaisin kotiovelle.

Emännän Elämän Kissat

Niin, ne ollaan kuitenkin me! Ei oo oikein jaksettu päivitellä, kun on ollut helle.

 

 

 

 Ei parvekkeen lämpömittarin asteikkokaan ole enää riittänyt.

 Osattiin kyllä ihan itse tulla sieltä pois, kun oli liian kuuma..

Tänään on jo viileämpi, mutta silti vähän väsyttää, kun vedin just kunnon villirallit ympäri kämppää.

Emännän elämän kissat osa 3: Naapurien ja muita kissoja

Meidän blogissa ei paljon pentukuvia ole, mutta tässä yksi: lähinaapurissa ennen Sohvin aikaa oli vähän aikaa Plättä (ja vaunuissa on nukke):

Tuttavaperheen kalastaja-kissa Viljolla oli rauhalliset ulkoilumaastot kaukana taajamasta.

Naapurissa vähän myöhemmin oli sitten Manne, jonka emäntä kesytti poskirapsutuksin ja näin ollen Manne livahti joskus avonaisesta ovesta sisällekin.

 

Historiasarja päättyy tältä erää tähän. Meidän kuvia luvassa sitten taas jatkossa!

Emännän elämän kissat osa 2: Sohvi

Kauhean kauan ei emännällä ehtinyt omaa kissaa olla. Sohvi oli kadottanut entiset omistajansa ja erinäisten vaiheiden jälkeen se päätyi sitten emännälle. Sohvi ei ollut kyllä ollenkaan arka kissa ja tykkäsi tulla syliinkin hoidettavaksi.

 

 

Se tutki kaikki paikat (niin kuin mekin).

Joskus tutkimuksissa tarvittiin sitten jo ihmisen auttavaa kättä, ettei käynyt huonosti.

Kun sekä Sohvi että Mikki katosivat parin kuukauden välein, päätti emäntä, että jos (ja kun) joskus kissoja hankkii, ne eivät vapaasti ulkoile.

Emännän elämän kissat osa 1: Mikki

Emännän elämän ensimmäinen kissa oli emännän tädillä (ja samalla päivähoitopaikassa) Mikki.

Mikki oli navettakissan pentu ja siksi hyvin arka. Ei ollut kuin ehkä puolenkymmentä ihmistä, joita se ei pelännyt, ja emäntä oli yksi niistä. Osasi se kyllä ottaa myös rennosti.

Kahdessa viimeisessä kuvassa Mikki onkin emännän kotona. Kun suurin osa Mikin perheestä oli reissussa ja se joutui olemaan päivät yksinään, emäntä haki sen äitinsä kanssa niille. Seuraavana aamuna Mikki tulikin sitten mouruamaan emännän nurkkiin jo ihan itse seuraa vailla (välimatkaa oli alle puoli kilometriä). Että oli se aika fiksu kissa, mutta hävisi lopulta, niin kuin aika monelle vapaasti ulkoilevalle kissalle valitettavasti käy.

Kukka

Vielä ennen sitä historiakatsausta mekin halutaan kuviin. Meillä on nimittäin jo jonkin aikaa ollut parvekkeella kukka. Nyt se sitten vaihdettiin toiseen purkkiin, mikä oli Lennistä mielenkiintoista.

 

Tommi tuli tarkastelemaan tilannetta vasta sitten jälkeenpäin.

 

 

Kissakuvahaaste 156: Ulkoilu

Naukulan Mamman skannailuinnosta keksi meidän emäntäkin, että me voitaisiin esitellä niitä kissoja, jotka on ollut ennen meitä ja keitä me saadaan kiittää siitä, että emännästä on tullut niin hyvä emäntä.

Koskapa me ei kauhean innokkaita ulkoilijoita olla (Tommiakaan ei oo viime aikoina viety pihalle, kun emäntä ei oo sen niskan takia viitsinyt laittaa valjaita päälle) ja ne vähän kuvat on jo julkaistu, niin ajateltiin nyt sitten napata kaksi kärpästä yhdellä iskulla ja tehdä johdanto tulevalle historiasarjalle. Ulkoilevia kissoja emännän menneisyydestä siis, lisäinfoa heistä luvassa myöhemmin.

Emännän elämän ensimmäinen kissa oli tädin kissa Mikki (se täti on meitäkin hoitanut). Tämä kuva juhannukselta 1990, tuo pikkutyttö on emäntä silloin...

Sitten emännällä oli pian tuon jälkeen omakin kissa, Sohvi. Aika reipas tapaus se:

 

Sitten vielä lopuksi tuttavaperheen kissa Viljo tiesi, mitä järvestä tulee...

Ja naapurin Mannen emäntä kuulemma kesytti kaverikseen, kun se emännän pihalla kävi.