Kylmänä kesäpäivänä...

... onni on eteläparveke! Ulkona on +11, parvekkeella +20 (ja auringossa enemmän). (Osa kuvista on eri päivältä.)

 

 

 

P.S. Sitä paitsi Tommistakin saa joskus kuvia (joissa turkki pääsee oikeuksiinsa), kun aurinko paistaa.

Stereonau'untaa autossa

[Postauksen kuvat eivät liity tapaukseen, vaan ovat kuvia edellisviikolta, kun mm. siivottiin parveke ja löydettiin sieltä pitkästä aika haisuhiiri. Paljaalla betonilla kelliminen on iiiihaaanaaa.]

Tänään oli taas se päivä, kun ensin kissoja pidetään nälässä, sitten tulee kuljetuskopat ja tungetaan sinne ja sitten ajellaan autolla vastalauseista huolimatta lääkäriin. Jouduttiin odottamaan siellä odotushuoneessakin tosi pitkään, mutta toisaalta siinä rauhoittui, kun piti vaan kököttää kopassa.

Tommista valutettiin taas verta, joten siitä me ei vielä tiedetä, mutta hampaat oli hyvät ja paino oikein mallikas 6,5 kg. Joku amerikkalainen kissaspesialisti, jota lääkäritäti oli käynyt kuuntelemassa, oli myös sanonut, että emäntä syöttää ihan oikeanlaista ruokaa. Ei tarviskaan syödä pelkkää renaaliruokaa.

Lennin ei tällä kertaa tarvinnutkaan antaa verta. Sydämen sivuääni on niin pieni, että jos ei tuu muita oireita, ei tarvi syödä lääkkeitäkään. Hammaskiven poistoa suositellaan, mutta ei nyt kuulemma hätäillä sen kanssa heti, ettei tuu liian stressi eläinlääkärissä laukkaamisesta, sanoi emäntä. 5,1 kiloa punatiikerikissaa ei kuulemma ole varsinaisesti lihava sekään, mutta vähän pyöreä kuitenkin. Ei se lääkäritäti valittanut painosta.

Eli hyvin meni ja kotiinkin päästiin ja sai taas syödä. Oli ihan hirveä nälkä!

Kaverukset

 

 

Pestiin toistemme naamat, eikä edes tullut tappelu.

Karvamato

Meillä oli joskus ennenkin tämmöinen, mutta se ei kestänyt kovin kauan. Nyt on kestänyt jo viikon, vaikka on ahkerassa käytössä ollutkin. Ja emäntä sanoi, että se voi tuoda meille uuden taas, kun käy reissussa. Mato on siis yhdistettynä vanhaan onkileluun.

 

 

 

 

Tietty vain video tekis oikeutta sille, kuinka innoissamme oltiin.

Vastalause!

Emäntä mä lähden täältä kyllä jonnekin muualle, kun täällä ei edes anneta ruokaa, vaan huristellaan vaan jollain hurinavekottimella! En ala!

 

Päivystäjä

Me käskettiin emännän nyt vähän reipastua ja päivittää meidän blogia edes joskus. Saa nähdä, kuinka käskytys onnistuu.

Tässä nyt kuitenkin päivystäjä työssään. Tommi päivystää usein tuossa käytävän lattialla. Edessä päin on eteinen, näkyvä ovi on vessaan, vasemmalla keittiö ja oikealla toinen makuuhuone. Takana olohuone ja päämakuuhuone, mutta eiköhän se kaikki tarkimmin vahdittava kuitenkin voisi tulla tuolta edestä...

Joo, ollaan me hengissä (ja hyvää uutta vuotta)!

Eipä emäntä ole ottanut paljon kuviakaan, mutta löytyi kamerasta sentään jotain edellistä tuoreempaa.

Pakkasella pitää etsiä lämpöä:

Yrttihyllyn vehnänoras on Tommin suosikki (ja emännän onneksi kaupasta saa tarvittaessa nopeammin kuin itse kasvattaen). Sitä paitsi se sopii täydellisesti meidän kiipeilypuuhun!

 Kyllä se aurinkokin saattaa jo välillä paistaa, kun tuonne etelään päin katselee...

(Jo tutulla) Vieraalla oli juuri kissankokoinen kassi!