torstai 2. huhtikuuta 2009

Toinenkin sankari esittäytyy

Nyt tuo päästi sentään minutkin kirjoittamaan tuo kiljukaula. Äänenkäytössä minä en sille nimittän pärjää, siinä se on kyllä ihan omaa luokkaansa tuo minun kaverini. Eikä se kollia (emäntä kyllä sanoo että meiltä molemmilta on miehuus viety, mutta ei se meitä haittaa, kun sama homma molemmilla) pahenna, vaikka ääni muistuttaakin piippausta... Mutta jos painiksi pistetään, niin sitten olen kyllä voitolla, olenhan sentään lähes kilon isompi.

Minä olen siis Tommi, mustasavu maatiainen ja piakkoin 4,5-vuotias. Yhtäaikaa Lennin kanssa tultiin tämän nykyisen emännän luo sieltä entisestä kodista, jonne olin äitikissan luota muuttanut. Silloin olin just tulossa aikuiseksi ja aika kovis, vaikka ensimmäiseksi uudessa kodissa pitikin sängyn alla piipittää, kun Lenni sieltä jo lähti. Mutta kuten näkyy, niin kyllä minäkin sitten uskalsin alkaa tutustumaan uuteen kotiin ja kovasti olen tykännyt tuosta emännästä.
Tässä vuosien mittaan minusta on tullut yhä vain hellyydenkipeämpi ja joka päivä pitää kyllä päästä emännän syliin puskemaan ja hoidettavaksi. Mutta ei nyt näin kova kolli siedä mitään poski poskea vasten -juttuja. Pois ne minusta! Äläkä emäntä yhtään väitä, että minä muka arkajalka olisin! Enkä. Kai sitä nyt jokainen säikähtää, jos maton mutkan takaa ihan yhtäkkiä ja odottamatta tulee lelu vastaan... Silloin on vaan ihan paras pitää hoksottimet terävinä ja hypätä heti tasajalkaa karkuun!

Emäntä on kyllä ihan hyvin oppinut lukemaan mielialojani ja osaa jo silittää oikeaan aikaan mahastakin, jolloin siihen ei tarvi edes tarttua kiinni. Vaan kiusaa se silti minua joskus, vaikka tasan tarkkaan tietääkin saavansa pienen opetuksen.

Mun lempinukkumapaikka on tämä emännän työtuoli. Siinä on sellainen sopiva syvennyskin, että tuntee olevansa pesässä. Pyyheylähylly ja sauna ovat kyllä myös oikein mukavia! Minä poika se en paljon kehräile, tai kehrään kyllä, mutta kun ei ääntä lähde. Emäntä on kyllä ihan tyytyväinen näistä äänivaroista (tai niiden puutteesta). Se sanoo, ettei jaksais meitä, jos me molemmat huudettais yhtä lujaa. No jaksais se varmaan kuitenkin.



Ei kommentteja: